OECD Multilingual Summaries

OECD-FAO Agricultural Outlook 2017-2026

Summary in Finnish

OECD:n ja FAO:n yhteinen maatalouden markkinakatsaus vuosille 2017‑2026

Suomenkielinen tiivistelmä

Maatalouden markkinakatsaus vuosille 2017‑2026 on OECD:n ja FAO:n yhteisen työn tulos, jossa on mukana niiden jäsenvaltioiden asiantuntijoiden sekä kansainvälisten perushyödykejärjestöjen toimittamat tiedot. Markkinakatsauksessa annetaan yhteinen arvio maatalouden ja kalatalouden perushyödykemarkkinoiden keskipitkän aikavälin (10 v.) näkymistä kansallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla. Tämänvuotinen katsaus sisältää erityiskappaleen Kaakkois‑Aasian maatalous‑ ja kalataloussektoreista.

Tämänvuotinen katsaus on laadittu useimpien perushyödykkeiden vuoden 2016 ennätyksellisen tuotannon ja runsaiden varastojen kontekstissa, mikä pitää hinnat viime vuosikymmenen aikana nähtyjen hintahuippujen alapuolella. Viljan, lihan ja maitotuotteiden keskihinnat laskivat edelleen, kun taas öljysiementen, kasviöljyjen ja sokerin hinnat nousivat hieman vuonna 2016.

Markkinakatsauksen tutkimusajanjakson aikana kysynnän kasvun odotetaan hidastuvan merkittävästi. Viime vuosikymmenen tärkeimmät kasvun lähteet olivat ensimmäiseksi Kiina, missä lihan ja kalan kysynnän kasvu nosti rehun kulutusta melkein 6 % vuodessa, ja toiseksi globaali biopolttoainesektori, jonka raaka‑ainekäyttö kasvoi melkein 8 % vuodessa. Myös viljavarastojen täydentäminen 230 miljoonalla tonnilla viime vuosikymmenen aikana kasvatti kysyntää. Näiden kasvutekijöiden ei odoteta tukevan markkinoita samaan tapaan keskipitkällä aikavälillä, eikä niitä korvaavia kasvun lähteitä ole näkyvissä.

Lähes kaikkien markkinakatsauksen tutkimuspiiriin kuuluvien perushyödykkeiden kysynnän kasvun odotetaan jäävän edellistä vuosikymmentä matalammaksi. Ennusteiden mukaan ihmisravinnoksi tarkoitetun viljan kysyntä henkeä kohti polkee paikoillaan globaalilla tasolla ja kasvua odotetaan vain vähiten kehittyneissä maissa. Lihan kulutusennusteet nähdään rajallisina nykyisten trendien perusteella monissa maissa, missä ruokavaliomieltymykset, matalat tulot ja tarjontapuolen pakotteet rajoittavat kulutuksen kasvua. Lisäenergian ja ‑proteiinin odotetaan tulevan pääasiassa kasviöljystä, sokerista ja maitotuotteista. Kaiken kaikkiaan "läheneminen" länsimaista ruokavaliota kohti näyttää rajalliselle.

Vuoteen 2026 mennessä saatavilla olevan kalorimäärän arvioidaan yltävän keskimäärin 2 450 kilokaloriin päivässä vähiten kehittyneissä maissa ja ylittävän 3 000 kilokalorin rajan muissa kehitysmaissa. Tästä huolimatta heikko elintarviketurva on jatkossakin kriittinen globaali huolenaihe ja aliravitsemuksen samanaikainen esiintyminen sen kaikissa muodoissa luo uusia haasteita monissa maissa.

Etanolin ja biodieselin kysynnän kasvu on hidastunut fossiilisten polttoaineiden matalampien hintojen ja valtioiden vähäisempien kannustimien takia.Vaikka energian hinnan odotetaan nousevan, biopolttoaineiden raaka‑aineiden johdettu kysyntä ‑ erityisesti etanoliin tarvittavan maissin ja sokeriruo'on kysyntä ja biodieseliin tarvittavan kasviöljyn kysyntä ‑ tulee kasvamaan hitaasti johtavia kehitysmaita lukuunottamatta, missä kysynnän kasvu johtuu proaktiivisemmista kansallisista politiikkaohjelmista.

Kasvintuotannon tuleva kasvu saadaan aikaan pääasiassa satoja kasvattamalla. Satojen kasvun arvioidaan hidastuvan lievästi, mutta tuottoa voitaisiin nostaa kuromalla umpeen suuria tuottokuiluja, joita on edelleen erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Viljan globaali viljelyala kasvaa vain vähän, kun taas soijapavun viljelyalan arvioidaan kasvavan jatkossakin rehun ja kasviöljyn kysynnän tyydyttämiseksi.

Lihan ja maitotuotteiden tuotannon kasvuun tullaan pääsemään suuremmilla karjalaumoilla ja suuremmalla eläinkohtaisella tuotolla, mutta tuotannon tehokkuudessa tulee olemaan jatkossakin suuria eroja. Siipikarjatuotannon kasvun osuus kaikesta lihantuotannon kasvusta tulee olemaan lähes puolet tulevan vuosikymmenen aikana. Maidontuotannon kasvun odotetaan kiihtyvän edelliseen vuosikymmeneen verrattuna erityisesti Intiassa ja Pakistanissa.

Vesiviljely hallitsee kasvua kalataloussektorilla, koska kalastustuotanto määritellään nykyisen kalakannan tason mukaan ja sitä säädellään ylikalastusta rajoittavilla politiikoilla. Kiinan osuus globaalista kalantuotannosta tulee pysymään yli 60 prosentissa. Viljelykalan tuotanto on tämän markkinakatsauksen tutkimista perushyödykkeistä nopeiten kasvava proteiinin lähde.

Maatalous‑ ja kalataloustuotteiden kaupan kasvun arvioidaan laskevan noin puoleen edellisen vuosikymmenen kasvuluvusta. Kaupan osuus sektorin tuotosta tulee kuitenkin olemaan varsin vakaa tulevan vuosikymmenen ajan. Yleisesti ottaen maataloustuotteiden kauppa on osoittautunut muiden tuotteiden kauppaa sopeutuvammaksi makrotalouden suhdannevaihteluihin. Ottaen huomioon, että maatalousala on suhteellisen vahvasti suojeltu, maataloustuotteiden kauppaa voitaisiin tehostaa vapauttamalla markkinoita edelleen.

Elintarvikkeiden tuonti tulee yhä tärkeämmäksi tekijäksi elintarviketurvallisuuden takaamiseksi etenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Pohjois‑Afrikassa ja Lähi‑Idässä. Vaikka tietyissä maissa tämä voi heijastella suurempaa kysyntää ja puutteellisia luonnonvaroja elintarvikkeiden tuottamiseksi kotimaassa, muissa tapauksissa se voi kertoa maatalouden kehitysongelmista, jotka täytyy huomioida.

Nettoviennin arvioidaan kasvavan Amerikoista, Itä‑Euroopasta ja Keski‑Aasiasta, kun taas nettotuonnin odotetaan kasvavan muissa Aasian maissa ja Afrikassa. Vienti keskittyy jatkossakin muutamiin tuottajamaihin, kun taas tuonti jakautuu yhä laajemmin. Tämä voi merkitä maailman markkinoiden suurempaa alttiutta tarjontasokeille, jotka johtuvat luonnollisista ja poliittisista tekijöistä, kuin kysyntäsokeille.

Tarjonnan ja kysynnän perustekijöitä koskevien oletusten perusteella markkinakatsaus arvioi useimpien maatalous‑ ja kalataloushyödykkeiden reaalihintojen seuraavan lievästi laskevaa suuntausta ja pysyvän aikaisempien hintahuippujen alapuolella seuraavan vuosikymmenen ajan. Maatalouden perushyödykkeiden hinnat voivat vaihdella merkittävästi ja niissä voidaan todeta suuria poikkeamia pitkäaikaisista suuntauksista pitkienkin ajanjaksojen ajan.

Kaakkois‑Aasia

Markkinakatsauksen erityiskappaleessa keskitytään tutkimaan Kaakkois‑Aasian maita, joissa talouskasvu on ollut vahvaa ja maatalous‑ ja kalataloussektorit ovat kehittyneet nopeasti. Laaja‑alaisen kasvun ansiosta tämä alue on onnistunut vähentämään aliravitsemusta merkittävästi viime vuosina.

Maatalouden ja kalatalouden kasvu alueella on kuitenkin kasvattanut luonnonvaroihin kohdistuva paineita, mikä on vaikuttanut erityisesti vientivetoisiin kalatalous‑ ja palmuöljysektoreihin. Markkinakatsauksen mukaan palmuöljyn tuotannon kasvu tulee hidastumaan merkittävästi, koska pääasialliset tuottajamaat panostavat kestävään kehitykseen.

Tuottavuuden kestävään kasvuun tarvitaan parempaa resurssien hallintaa ja lisää tutkimus‑ ja kehitystoimintaa. Riisintuotantoa tukevia politiikkaohjelmia voitaisiin suunnata uudelleen maatalouden monipuolistamisen edistämiseksi. Koska alue on altis ilmaston muutokselle, tarvitaan myös siihen sopeutumista tukevia investointeja.