... your login credentials do not authorize you to access this content in the selected format. Access to this content in this format requires a current subscription or a prior purchase. Please select the WEB or READ option instead (if available). Or consider purchasing the publication.
Vaikka maailmanlaajuisen finanssi‑ ja talouskriisin alkamisesta on kulunut jo yli
viisi vuotta, monissa OECD‑maissa työttömyysaste on edelleen korkea. Huhtikuussa 2013
työttömänä oli yli 48 miljoonaa ihmistä, mikä vastaa 8,9 prosentin työttömyysastetta,
vain puoli prosenttiyksikköä vähemmän kuin kriisin huipulla, jolloin työttömiä oli
8,5 prosenttia.
Maiden välillä on kuitenkin suuria eroja: viidessä OECD‑maassa työttömyysaste on lähellä
viittä prosenttia tai sen alapuolella, mutta kahdessa maassa (Kreikassa ja Espanjassa)
se on yli 25 prosenttia. OECD:n ennusteiden mukaan työttömien määrä OECD‑alueella
muuttuu vain vähän vuoteen 2014 mennessä. Työttömyyden ennustetaan nousevan ainakin
yhden prosenttiyksikön kuudessa Euroopan maassa, mitä tasoittaa työttömyyden lasku
vähintään puolella prosenttiyksiköllä viidessä muussa OECD‑maassa.
Ikääntyvät työntekijät pärjäävät suhteellisen hyvin
Tiettyjen ryhmien, etenkin matalasti koulutettujen nuorten miesten, tilanne työmarkkinoilla
on erityisen heikko. Sen sijaan ikääntyvät työntekijät ovat selviytyneet kriisistä
paremmin kuin aikaisemmista syvistä lamoista. Syitä on paljon ja ne näyttävät edeltävän
kriisiä: yksi syistä on ikääntyvien työntekijöiden taipumus jäädä eläkkeelle vanhempana,
osittain siksi että he ovat aikaisempia sukupolvia korkeammin koulutettuja ja terveempiä.
Myös varhaiseläkejärjestelmien sulkeminen tai tiukentaminen on vaikuttanut tilanteeseen.
Nuorten ja ikääntyvien työntekijöiden välisen suhteen historiallisen, maiden välisen
analyysin perusteella ikääntyvien työntekijöiden paremmasta menestyksestä työmarkkinoilla
ei ole ollut haittaa nuorille. Tämä tukee johtopäätöstä, että valtioiden aikaisemmat
yritykset auttaa nuoria pääsemään työmarkkinoille kannustamalla ikääntyneiden työntekijöiden
varhaiseläkkeelle jäämistä olivat kalliita poliittisia virheitä. On rohkaisevaa, että
toistaiseksi on vastustettu varhaiseläkejärjestelmien käyttämistä ratkaisuna nykyisin
korkeaan nuorisotyöttömyyteen. Sen sijaan pitäisi hyödyntää strategioita, jotka parantavat
sekä nuorten että ikääntyvien työntekijöiden työttömyysnäkymiä, mukaan lukien talouskasvua
tukevat rakenteelliset uudistukset ja kohdistetut, aktiiviset työvoimapoliittiset
toimenpiteet, jotka auttavat molempia ryhmiä nimenomaan työn saamiseen tai työssä
pysymiseen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa.
Työsuhdeturvalainsäädäntöä väljennetään
Viime vuosikymmenen aikana, ja erityisesti kriisistä alkaen, OECD‑mailla on ollut
tapana väljentää työsuhdeturvalainsäädäntöä – työntekijöiden palkkaamista ja irtisanomista
koskevia sääntöjä – erityisesti joukkoirtisanomisten ja yksittäisten irtisanomisten
suhteen. Lisäksi on yritetty pienentää vakituisilla ja määräaikaisilla sopimuksilla
työskentelevien työsuhdeturvan eroja, joskin nämä muutokset eivät ole olleet yhtä
kauaskantoisia. Määräaikaisten työsopimusten sääntelyä purettiin laajalti 1990‑luvulla,
mikä ruokki työmarkkinoiden jakautumista vakailla, pitkäkestoisilla työsopimuksilla
työskenteleviin ja epävarmoilla, lyhytkestoisilla työsopimuksilla työskenteleviin
työntekijöihin.
Näiden viimeaikaisten uudistusten pitäisi varmistaa se, että työmarkkinat vastaavat
joustavammin talouden muutoksiin, ja samalla pienentää eroa väliaikaisilla ja pysyvillä
sopimuksilla työskentelevien työntekijöiden välillä. Tutkimustulosten mukaan, keskimääräisesti
tarkasteltuna, työntekijöiden pitäisi hyötyä, kun koulutusta vastaavaa työtä on helpompi
löytää. Joillekin työntekijöille voi tästä kuitenkin olla huomattavasti haittaa. Valtioiden
on vastattava politiikalla, joka vähentää uudistusten negatiivisia vaikutuksia, ja
autettava kyseisiä työntekijöitä löytämään työtä.
Hyvin suunniteltu aktivointipolitiikka kannustaa ja auttaa työttömiä löytämään työtä
Aktivointipolitiikka on työmarkkinapolitiikkaa, jonka tavoitteena on kannustaa sosiaalietuuksia
nauttivia palaamaan työhön. Erilaisia menettelytapoja ovat esimerkiksi työnhaussa
auttaminen ja koulutus, sekä vaatimus todistetusta työnhausta ja työllistymistä parantaviin
toimenpiteisiin osallistumisesta edellytyksenä etuuksien saamiselle. Seitsemän maan
aktivointipolitiikkaa koskevissa yksityiskohtaisissa OECD:n selonteoissa on tuotu
esille paljon keskeistä opittavaa.
Ensiksikin kaikki maat, joissa on pitkälle kehittynyt työttömien toimeentulotukijärjestelmä,
voivat estää sosiaalitukiriippuvuutta vahvan työllisyyskeskeisen aktivointijärjestelmän
avulla. Järjestelmän tulisi koostua työnhakua helpottavista ja työvalmiutta lisäävistä
toimenpiteistä ja sitä pitäisi tukea vaatimalla osallistumista työllisyys‑ ja koulutusohjelmiin.
Toiseksi on tärkeää jatkaa sinnikkäästi uudistuksia, joiden avulla otetaan käyttöön
tai lisätään työhön liittyviä vaatimuksia yksinhuoltajien, ikääntyvien työttömien
ja osittain työkykyisten kaltaisille ryhmille. Näillä uudistuksilla on onnistuttu
tukemaan kyseisten ryhmien työhönpaluuta, vaikka ne voivatkin aluksi johtaa "avoimen"
työttömyyden lisääntymiseen, koska kyseisiä ryhmiä ei enää lasketa työmarkkinoiden
ulkopuolella oleviksi. Kolmanneksi menestyksekkään aktivointistrategian käyttöönotto
voi vaatia institutionaalisia uudistuksia, esimerkiksi etuuksien ja työnhauntuen hallinnon
koordinointi, sekä rahoitusjärjestelyt kansallisella ja paikallisella tasolla. Viimeiseksi
voidaan tehostaa julkisia ja yksityisiä työnvälityspalveluita työnhakijoiden ja paikallisten
työmarkkinoiden ominaisuuksia vastaaviksi sopeutettuihin työllistymistuloksiin perustuvan
tulosohjauksen kautta.
Työhön palaaminen työttömyyden jälkeen
Maissa joiden tiedot ovat käytettävissä lomautetaan tai irtisanotaan vuosittain tyypillisesti
kahdesta seitsemään prosenttia työntekijöistä. Parhaassa työiässä oleviin naisiin
verrattuna, ikääntyvillä ja nuorilla työntekijöillä riski on suurin, mutta heidän
kokemuksensa uuden työpaikan löytämisestä vaihtelevat. Ikääntyvien työntekijöiden
on yleisesti vaikeampaa palata työhön kuin nuorempien työntekijöiden ja he menettävät
enemmän tuloja kuin nuoremmat työntekijät. Nuoret taas löytävät suhteellisen nopeasti
korkeaa koulutusta vaativan uuden työn. Muita suuremman irtisanomisuhkan alla olevia
työntekijöitä ovat pienten firmojen työntekijät ja työntekijät, jotka ovat sellaisten
fyysisten ja käsityötaitojen varassa, joille ei saata olla kysyntää laajentuvilla,
informaatiotekniikan kaltaisilla aloilla.
Uuden työpaikan löytäneiden lomautettujen työntekijöiden mahdollisuudet saada palkallista
lomaa ja sairaslomaa pienentyvät, koska monet palkan ulkopuoliset etuuden kasvavat
viran keston myötä. Kyseisten työntekijöiden on mahdollisesti myös työskenneltävä
erikoisina työaikoina tai osa‑aikaisesti. Lomautettujen työntekijöiden suurin rahallinen
kustannus on yleensä kuitenkin palkan menetys ajalta jolloin he eivät työskentele,
eikä uuden työn pienempi palkka.
Näillä tutkimustuloksilla on useita poliittisia vaikutuksia: On tärkeää, että lomautetut
työntekijät palaavat töihin nopeasti taloudellisen taakkansa pienentämiseksi. Lisäksi
jos julkisia varoja on niukasti, ne pitäisi kohdistaa ikääntyville ja matalasti koulutetuille
työntekijöille. Viimeiseksi uudelleensijoittumisohjauksen ja uudelleenkoulutuksen
jättäminen yritysten tehtäväksi ei ole välttämättä paras menettelytapa, jos lomautukset
keskittyvät pieniin yrityksiin, joiden ei usein tarvitse tarjota tai rahoittaa kyseisiä
palveluita.
Tämän yhteenvedon kopioiminen on sallittua sillä edellytyksellä, että OECD:n tekijänoikeudet
ja alkuperäisen julkaisun nimi
mainitaan.
Monikieliset yhteenvedot ovat käännettyjä otteita OECD:n julkaisuista, jotka on julkaistu
alun perin
englanniksi ja ranskaksi.
Julkaisuja on saatavilla maksutta OECD:n verkkokirjastossa osoitteessa www.oecd.org/bookshop
Lisätietoja antaa: OECD Rights and Translation unit, Public Affairs and Communications
Directorate Sähköposti:, [email protected]faksinumero: +33 (0)1 45 24 99 30.
OECD Rights and Translation unit (PAC) 2 rue André-Pascal, 75116 Paris, France