1887

OECD Multilingual Summaries

International Migration Outlook 2013

Summary in Finnish

Cover
Read the full book on:
10.1787/migr_outlook-2013-en

Kansainvälisen muuttoliikkeen näkymät vuonna 2013

Suomenkielinen tiivistelmä

MERKITTÄVIMMÄT SUUNTAUKSET

  • Maahanmuuttovirrat ovat kasvussa OECD‑maissa, mutta pysyvät kuitenkin selvästi kriisiä edeltävien tasojen alapuolella. Vuonna 2011 pysyvä maahanmuutto kasvoi OECD‑maissa kokonaisuudessaan verrattuna vuoteen 2010, mutta oli yhä alle neljä miljoonaa. Vuoden 2012 alustavien tietojen mukaan luku on kasvussa. Tilapäisen työvoiman maahanmuutto oli vuoteen 2010 verrattuna pääasiallisesti pysähtynyt hieman alle kahteen miljoonaan. OECD‑maat houkuttelevat yhä opiskelijoita ympäri maailman, ja vuonna 2010 kansainvälisten opiskelijoiden määrä nousi 6 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna.
  • Intia ja Kiina ovat yhä tärkeitä alkuperämaita OECD‑maihin tapahtuvan muuton suhteen, mutta Puola ja Romania ovat tänä vuonna kolmen ensimmäisen maan joukossa (Kiinan jälkeen) EU:n sisällä tapahtuvan lisääntyneen liikkuvuuden johdosta. Vapaa liikkuvuus OECD‑maissa kasvoi vuonna 2011 ja onkin nyt alueella suhteessa neljä kertaa yleisempää kuin maahanmuutto muualta. Ulosvirtaus maista, joihin kriisi on vaikuttanut eniten eli erityisesti Etelä‑Euroopan maista, on myös kasvanut 45 prosentilla vuodesta 2009 vuoteen 2011.
  • Vuonna 2011 turvapaikan hakijoiden määrä kasvoi OECD‑maissa yli viidesosalla, ja luku ylitti 400 000 rajapyykin ensimmäistä kertaa vuonna 2003. Tämä suuntaus vahvistettiin vuoden 2012 alustavissa tiedoissa. Suosituimmat kohdemaat olivat Yhdysvallat, Ranska ja Saksa. Vuonna 2011 Italia oli neljäntenä pääasiassa "arabikeväästä" johtuen.
  • Monet hallitukset ovat tiukentaneet rajoituksiaan ulkomaisen työvoiman suhteen pyrkien näin suojaamaan oman työvoimansa kasvavalta työttömyydeltä. Maat ovat kuitenkin myös ottaneet käyttöön toimenpiteitä helpottaakseen työpaikan menettäneiden ulkomaisten työntekijöiden tilannetta pääasiassa sallimalla heidän jäädä maahan työnhakuun. Yhä useammat maat soveltavat pisteisiin perustuvia järjestelmiä, sillä ne ovat joustavia erittäin ammattitaitoisia työnhakijoita valittaessa. Myös ohjelmiin sijoittavien tahojen ja yrittäjien houkuttelemiseksi kiinnitetään huomiota.
  • Maahanmuuttajien tilanne työmarkkinoilla on huonontunut viime vuosien aikana sekä asteittain että suhteessa syntyperäisiin työntekijöihin. Ulkomaalaissyntyisen työntekijän työttömyysprosentti on kasvanut 5 prosenttiyksikköä vuosina 2008–2012 verrattuna syntyperäisten työtekijöiden 3 prosenttiyksikön kasvuun. Maahanmuuttajien pitkäaikaistyöttömyydestä on tulossa vaikea haaste monissa OECD‑maissa. Vuonna 2012 lähes joka toinen työtön maahanmuuttaja oli hakenut töitä yli vuoden ajan.
  • Kriisi vaikuttaa erityisesti nuoriin ja heikommin koulutettuihin, mutta ei niinkään naisiin ja korkeasti koulutettuihin maahanmuuttajiin. Vaikutus oli suurin Latinalaisesta Amerikasta ja Pohjois‑Amerikasta tulleisiin maahanmuuttajiin. Esimerkiksi Pohjois‑Afrikasta Eurooppaan tulleiden maahanmuuttajien työttömyysluvut olivat huipussaan (26,6 %) vuonna 2012.
  • Integraatiopolitiikalle tarkoitettujen julkisten varojen merkitys vaihtelee merkittävästi, huolimatta yleisestä tarpeesta tukea maahanmuuttajien integraatiota työmarkkinoille, jotta mahdolliset pitkäaikaiset vaikutukset erityisesti nuoriin maahanmuuttajiin ja maahanmuuttajien kohdemaassa syntyneisiin lapsiin vältettäisiin. Jotkut maat jatkoivat merkittävien julkisten resurssien investointia integraatioon liittyviin aloitteisiin, kun taas toiset maat leikkasivat näitä investointeja merkittävästi taloudellisesta lamasta ja verotuksellisista esteistä johtuen.

Maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen

Siitä ovatko maahanmuuttajat julkisen talouden nettomaksajia vai nettorasite keskustellaan laajasti. Arvioiden mukaan heidän vaikutuksensa on pieni, eikä tavallisesti ylitä 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta negatiivisesti tai positiivisesti. Maahanmuuttajien verotustilanne on yleensä kuitenkin epäedullisempi kuin syntyperäisväestön johtuen suurimmaksi osaksi sitä, että heillä on taipumus maksaa vähemmän veroja ja sosiaaliturvamaksuja, eikä siksi, että he ovat riippuvaisempia sosiaalietuisuuksista.

Maahanmuuttajien ikäprofiili on tärkeä tekijä selitettäessä eroja heidän nettoverotuksessaan maan eri osissa. Saapumisikä on myös tärkeä osatekijä maahanmuuttajien alennetun ja suoran nettoverotuksen senhetkisen nettoarvon määrittämisessä. Tästä huolimatta monissa maahanmuuttojärjestelmissä siirtotyöläisten valitsemiseksi iällä on suhteellisen vähän merkitystä verrattuna muihin tekijöihin, kuten työkokemukseen, kielitaitoon ja koulutukseen. Yleisesti ottaen erot maahanmuuttoväestön rakenteessa kategorian mukaan (työ, perhe, humanitäärinen) selittävät suurelta osin maahanmuuttajien nettoverotuksen erot maan eri osissa suhteessa syntyperäiseen väestöön.

Työllisyys on maahanmuuttajien nettoverotuksen tärkein yksittäinen määrittelijä, erityisesti rikkaissa hyvinvointivaltioissa. Maahanmuuttajien kasvava työttömyys syntyperäisiin työntekijöihin verrattuna voi johtaa merkittäviin verohelpotuksiin monissa Euroopan OECD‑talouksissa.

Maahanmuuttajien syrjintä

Maahanmuuttajien ja heidän lastensa syrjintä työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa voi vahingoittaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vähentää kannusteita investoida koulutukseen. Se voi myös merkitä taloudellisia menetyksiä isäntämaalle. Syrjinnän määrittäminen on vaikeaa, mutta tutkimukset osoittavat, että päästäkseen työhaastatteluun on tavallista, että maahanmuuttajien ja heidän lastensa tulee lähettää yli kaksi kertaa enemmän hakemuksia kuin henkilöiden, joilla on vastaava CV, mutta joilla ei ole maahanmuuttotaustaa. Syrjintä näyttääkin suurilta osin tapahtuvan työhönottomenettelyssä, vaikka sitä voi tapahtua myös uralla etenemisen myöhemmässä vaiheessa ja palkkojen suhteen.

Suurin osa OECD‑maista on ryhtynyt syrjinnän vastaisiin toimenpiteisiin, vaikka mittakaava ja soveltamisalat vaihtelevat suuresti. Yleisimpiä ovat oikeudelliset keinot. Monet OECD‑maat ovat myös soveltaneet “myönteisten toimien” politiikkaa, joka perustuu tavoitteisiin ja kiintiöihin sekä välineisiin, kuten nimettömät CV:t. Kaikki viittaa siihen, että niiden avulla voidaan torjua syrjintää tehokkaasti, mikäli suunnittelu on tarkkaa. Yhteiskunnallisen monimuotoisuuden keinoja on myös testattu monessa OECD‑maassa. Niiden tehokkuutta on vaikea arvioida, sillä niitä soveltavat työntekijät ovat yleensä kiinnostuneimpia yhteiskunnallisesta monimuotoisuudesta. Valistus näyttää olevan erityisen tärkeää kielteisten stereotypioiden voittamiseksi. Ne näyttävät olevan tärkeä syrjivään käyttäytymiseen johtava tekijä.

Keskeiset havainnot

  • Maahanmuutto vastasi 40 prosenttia väestön kokonaiskasvusta OECD‑alueella vuosina 2001‑2011.
  • OECD‑maihin tapahtuva pysyvä maahanmuutto kasvoi 2 prosentilla vuonna 2011. Alustavat luvut osoittavat samanlaista kasvua vuonna 2012.
  • Euroopan liikkumisvapauden johdosta maahanmuutto nousi 15 prosenttiin vuonna 2011 lähes 40 prosentin jälkeen taantuman aikana (2007‑10).
  • Euroopassa vähemmän kuin joka toinen siirtotyöläinen on rekrytoitu ulkomailta.
  • Kansainvälisten opiskelijoiden määrä kasvaa jatkuvasti ja ylitti 2,6 miljoonaa vuonna 2010.
  • Aasialaisten maahanmuuttajien osuus OECD‑maihin kohdistuvissa maahanmuuttovirroissa jatkaa kasvuaan ja se oli 36 % vuonna 2011. Aasia sijoittuukin alkuperämaissa aivan Euroopan taakse.
  • Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi OECD‑maissa yli 20 prosentilla vuonna 2011 ja 7 prosentilla vuonna 2012.
  • Kymmenen uutta maata on soveltanut EU:n sinisen kortin direktiiviä vuonna 2012. Kaikki allekirjoittaneet maat voivat nyt myöntää sen.
  • Vuosina 2011 ja 2012 seitsemän OECD‑maata muutti järjestelmäänsä houkutellakseen kansainvälisiä opiskelijoita työmarkkinoilleen.
  • OECD‑maissa kasvava työttömyys on tavallisesti vaikuttanut enemmän maahanmuuttajiin kuin syntyperäisväestöön. Maahanmuuttajien työttömyysaste on kasvanut vuoden 2008 8,1 prosentista vuoden 2012 12,9 prosenttiin, kun taas samat luvut syntyperäisten kohdalla olivat 5,4 % ja 8,7 %.
  • Vuosina 2008–2012 yli vuoden työttöminä olleiden maahanmuuttajien osuus työttömien maahanmuuttajien määrästä nousi 31 prosentista 44 prosenttiin OECD‑maissa.

© OECD

Tämä yhteenveto ei ole virallinen OECD-käännös.

Tämän yhteenvedon kopioiminen on sallittua sillä edellytyksellä, että OECD:n tekijänoikeudet ja alkuperäisen julkaisun nimi mainitaan.

Monikieliset yhteenvedot ovat käännettyjä otteita OECD:n julkaisuista, jotka on julkaistu alun perin englanniksi ja ranskaksi.

Julkaisuja on saatavilla maksutta OECD:n verkkokirjastossa osoitteessa www.oecd.org/bookshop

Lisätietoja antaa: OECD Rights and Translation unit, Public Affairs and Communications Directorate Sähköposti:, [email protected]faksinumero: +33 (0)1 45 24 99 30.

OECD Rights and Translation unit (PAC)
2 rue André-Pascal, 75116
Paris, France

Vieraile osaston verkkosivuilla osoitteessa www.oecd.org/rights

OECD

Read the complete English version on OECD iLibrary!

© OECD (2013), International Migration Outlook 2013, OECD Publishing.
doi: 10.1787/migr_outlook-2013-en

This is a required field
Please enter a valid email address
Approval was a Success
Invalid data
An Error Occurred
Approval was partially successful, following selected items could not be processed due to error