1887

OECD Multilingual Summaries

Education Policy Outlook 2015

Making Reforms Happen

Summary in Finnish

Cover
Read the full book on:
10.1787/9789264225442-en

Koulutuspoliittinen katsaus 2015

Uudistusten toteuttaminen

Suomenkielinen tiivistelmä

OECD‑maissa julkisista menoista yli 12 % sijoitetaan koulutukseen. OECD:n PISAn kaltaisten tutkimusten mukaan sijoitusten kohteet ja tulokset kuitenkin vaihtelevat huomattavasti. Koulutuspoliittisen katsauksen ensimmäinen painos 2015: Uudistusten toteuttaminen ‑projektin tavoite on auttaa päättäjiä ja muita koulutuksen sidosryhmiä ymmärtämään, kuinka heidän kollegansa muissa maissa reagoivat tavallisiin haasteisiin erilaisia taustoja omaavien opiskelijoiden opettamisesta sellaisten toimenpiteiden alulle panemiseen, joiden ansiosta koulut ovat vastuussa tarjoamansa opetuksen laadusta. Raportissa tarkastellaan yksityiskohtaisesti OECD‑maissa vuosina 2008‑2014 käyttöönotettua noin 450 koulutusuudistusta. Vaikka nämä ohjelmat onkin kehitetty tiettyihin tarkoituksiin, voivat ne silti inspiroida päättäjiä, jotka etsivät tehokkaita keinoja omien koulutusjärjestelmiensä kehittämiseksi.

Koulutuspoliittiset trendit

Melkein yksi viidestä OECD‑maiden 15‑vuotiaasta opiskelijasta ei saa vähimmäistaitoja, jotka he tarvitsisivat voidakseen täysin osallistua nyky‑yhteiskuntaan. Viimeaikaisista uudistuksista noin 16 % keskittyy koulutuksen laadun ja oikeudenmukaisuuden varmistamiseen. Monet maat ovat asettaneet etusijalle vähäosaiset opiskelijat tai koulut, joissa on erilaisia taustoja omaavia opiskelijoita. Tällaisia ohjelmia ovat Uuden‑Seelannin tuki maori‑ ja pasifikaväestöilleen, Englannin Pupil Premium ja Chilen laki suosivista tuista. Samalla Australia ja Puola ovat keskittyneet lisäämään oppilaiden määrää ja parantamaan varhaiskasvatuksen ja päivähoidon laatua.

Raportissa käsitellyistä uudistustoimenpiteistä noin 29 % on tarkoitettu valmistamaan opiskelijoita paremmin tulevaisuuden varalle. Tämän päämäärän valossa monet maat ovat keskittyneet parantamaan ammatillisen koulutuksensa laatua ja relevanssia tai laajentamaan työperusteista koulutusta ja oppisopimusjärjestelmiä. Portugali otti käyttöön kokonaisvaltaisen ammatillisen koulutuksen strategian, ja Tanska ja Ruotsi uudistivat ammatillisen koulutuksen ohjelmansa. Monet muutkin maat ottivat käyttöön erilaisia ohjelmia varmistaakseen, että opiskelijat löytävät työtä tai jatko‑opiskelupaikan. Kansallisia tutkintojen viitekehyksiä on myös tarkasteltu uudelleen, usein yhteistyössä Euroopan unionin kanssa, koulutusjärjestelmien läpinäkyvyyden lisäämiseksi.

OECD‑maissa on keskitytty myös koulujen kehittämiseen (24 % tässä raportissa käsitellyistä uudistustoimenpiteistä), minkä tavoitteena on ollut positiivisten oppimisympäristöjen kehittäminen ja osaavien työntekijöiden houkutteleminen ja pitäminen. Opettajiin liittyvä politiikka on ollut etusijalla: Australiassa perustettiin Australian Institute for Teaching and School Leadership ja Alankomaissa kehitettiin opettajaohjelma. Ranskassa ja Yhdysvalloissa keskityttiin parantamaan opettajien peruskoulutusta, ja Suomessa otettiin käyttöön toimenpiteitä koulujen henkilöstön ammatilliseen kehittämiseen tähtäävän järjestelmän luomiseksi. Joissakin Pohjoismaissa ja Japanissa uudistettiin opetussuunnitelmaa.

Koulujärjestelmien uudistustoimenpiteitä ohjataan turvautumalla arviointiin. Noin 12 % tarkasteltavista ohjelmista keskittyi koulutuksen tähän osa‑alueeseen. Esimerkiksi Chile ja Meksiko vahvistivat arviointi‑instituutioitansa. VALES‑projektinsa kautta Italia on ottanut käyttöön ohjelmia, joiden avulla kehitetään koulujen sisäistä ja ulkoista arviointia tukevia työkaluja ja prosesseja.

Koska koulutusjärjestelmien hallinnoinnista on tulossa entistä monimutkaisempaa (9 % näiden tietojen kattamista uudistuksista käsittelee hallintoasioita), jotkut maat ovat tehneet yksityiskohtaisia, kaikkia koskevia suunnitelmia koulutusjärjestelmiensä varalle (Tanskan Folkeskole‑uudistus ja Kanadan kansallisesti sovitut strategiat ja prioriteetit) tai ovat määrittäneet rooleja ja vastuita, joko luomalla uusia instituutteja tai järjestämällä uudelleen paikallista hallintoa (Viro). Uudistusten rahoittaminen (11 % kaikista tässä raportissa tarkastelluista uudistuksista) on ollut laaja‑alaista järjestelmätasolla (Yhdysvaltojen "Race to the Top" ja Saksan "Investing in the Future"), institutionaalisella tasolla (Meksikon "Dignified Schools" ‑ohjelma ja Belgian koulujen rahoitusuudistukset) ja yksittäisten opiskelijoiden tasolla (Uusi‑Seelanti).

Politiikan onnistunut käyttöönotto

Koulutusuudistukset voivat olla tehokkaita vain, jos ne toteutetaan hyvin. Tämä tarkoittaa sitä, että arvioinnin uudistusten tukemiseksi on oltava olemassa yhtenäinen kehys, jolla on tarvittava kapasiteetti arviointien tekemiselle ja tulkitsemiselle koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla. Jotta opetusympäristön innovaatioiden käyttöönotto onnistuisi, on niiden konkreettisesti ratkaistava tarkoin määrättyjä opetukseen ja oppimiseen liittyviä ongelmia. Ja koulujen tarjoaman opetuksen laadun parantamiseksi ohjelmissa on keskityttävä luokkahuoneissa tapahtuvan toiminnan muuttamiseen, ulkoisten paineiden ja tuen tasapainottamiseen sekä pitkäaikaisten päämäärien kehittämiseen ja tavoittelemiseen.

Yleisemmin tarkasteltuna valikoitujen uudistusten analyysin mukaan tehokkaimmat uudistukset on suunniteltu opiskelija‑ ja oppimiskeskeisesti, lisäävät opettajien kapasiteettia ja kiinnittävät sidosryhmien huomion. Useimmissa OECD‑maissa erityisesi opettajien ammattiyhdistykset ja liike‑elämän järjestöt ovat yhä suuremmassa määrin mukana politiikan toteuttamisessa. Opettajien ammattiyhdistykset tavoittelevat ohjatumpaa vuoropuhelua hallitusten kanssa, ja liike‑elämän toimijat ovat innokkaita muodostamaan lähempiä yhteyksiä koulutusjärjestelmiin.

Yhtä tärkeää on myös, että analyysiin mukaan ohjelmien käyttöönoton jälkeen seurantaa tehdään vain vähän. Tässä tarkastelluista ohjelmista vain 10 %:a on arvioitu vaikutuksensa mukaan. Ohjelmien vaikutusten mittaaminen perusteellisemmin ja yhdenmukaisemmin ei ole pitkällä aikavälillä ainoastaan kustannustehokasta mutta myös välttämätöntä hyödyllisimpien, toteuttamiskelpoisimpien ja menestyksekkäimpien koulutuspoliittisten vaihtoehtojen kehittämiseksi.

© OECD

Tämä yhteenveto ei ole virallinen OECD-käännös.

Tämän yhteenvedon kopioiminen on sallittua sillä edellytyksellä, että OECD:n tekijänoikeudet ja alkuperäisen julkaisun nimi mainitaan.

Monikieliset yhteenvedot ovat käännettyjä otteita OECD:n julkaisuista, jotka on julkaistu alun perin englanniksi ja ranskaksi.

Julkaisuja on saatavilla maksutta OECD:n verkkokirjastossa osoitteessa www.oecd.org/bookshop

Lisätietoja antaa: OECD Rights and Translation unit, Public Affairs and Communications Directorate Sähköposti:, [email protected]faksinumero: +33 (0)1 45 24 99 30.

OECD Rights and Translation unit (PAC)
2 rue André-Pascal, 75116
Paris, France

Vieraile osaston verkkosivuilla osoitteessa www.oecd.org/rights

OECD

Read the complete English version on OECD iLibrary!

© OECD (2015), Education Policy Outlook 2015: Making Reforms Happen, OECD Publishing.
doi: 10.1787/9789264225442-en

This is a required field
Please enter a valid email address
Approval was a Success
Invalid data
An Error Occurred
Approval was partially successful, following selected items could not be processed due to error