OECD Multilingual Summaries

Interconnected Economies. Benefiting from Global Value Chains

Summary in Finnish

Kansantalouksien kytkökset ‑ Globaalien arvoketjujen hyödyntäminen

Suomenkielinen tiivistelmä

Kilpailukyky

• Kilpailukyky globaaleissa arvoketjuissa vaatii vahvistavia “tahmeita” tuotantotekijöitä, jotka eivät todennäköisesti ylitä maan rajoja. Tämä edellyttää investointia inhimilliseen pääomaan, taitoihin ja korkealaatuisiin infrastruktuureihin sekä vahvojen linkkien kannustamista teollisuudenalojen ja yliopistojen välillä sekä muun hiljaisen tiedon tukemista. Laadukkaat instituutiot ja hallitus ovat myös tärkeitä yritysten investointipäätösten kannalta.
• Pienet ja keskisuuret yritykset (pk‑yritykset) ovat merkityksellisiä globaalien arvoketjujen erityisosaamisten alueilla ja ne edistävät suurempien yritysten vientiä.
• Teollisuus pysyy globaalien arvoketjujen toiminnan ytimessä, vaikka suuri osa arvon luomisesta pitääkin nykyään sisällään palveluja.
• Vanhanaikainen tukipolitiikka ei huomioi tuotannon kytköksiä globaaleissa arvoketjuissa eikä kansainvälisen kilpailun ja avoimuuden tarpeita. Se lisää protektionismin riskiä, vaikka menestys kansainvälisillä markkinoilla riippuu yhtä paljon kyvystä tuoda kotimaahan korkealaatuisia tuotteita kuin kyvystä viedä niitä ulkomaille.

Kauppa

• Suurimmassa osasta kansantalouksia noin yksi kolmasosa maahantuoduista välituotteista päätyy vientiin. Globaaleissa arvoketjuissa tariffit ja muut tuonnin esteet toimivat tehokkaana verona vientituotteille. Vientirajoitukset voivat myös estää globaalien arvoketjujen tehokkaan toiminnan ja nostaa kustannuksia. Kaupan suojelun kielteiset vaikutukset pahenevat osien ja komponenttien ylittäessä rajat monta kertaa.
• Kauppaa helpottavat toimenpiteet, kuten nopeat ja tehokkaat satama‑ ja tullimenettelyt mahdollistavat arvoketjujen moitteettoman toiminnan. Normien yhtenäistäminen, sertifiointivaatimukset ja vastavuoroista tunnustamista vaativat sopimukset voivat keventää vientituotteita valmistavien yritysten rasituksia.
• Vaikka tariffien vapauttaminen voikin luoda uusia kauppamahdollisuuksia, globaalit arvoketjut tarvitsevat myös tehokkaita palveluita ja mahdollisuuden siirtää ihmisiä, pääomaa ja teknologiaa maasta toiseen.
• Monissa OECD‑maissa palvelut edustavat yli puolta globaalien arvoketjujen arvon luonnissa. Kiinassa vastaava luku on 30 %.

Investoinnit

• Ottaen huomioon monikansallisten yhtiöiden roolin, investointiin liittyvien esteiden vähentäminen on tehokas tapa maan yhdistämiseksi globaaleihin arvoketjuihin. Kansanvälisiä investointeja estävillä tekijöillä voi olla haitallisia vaikutuksia hyvinvointiin sekä koti‑ että isäntämaassa, koska ne rajoittavat globaalien arvoketjujen tehokasta toimintaa. Muihin maihin tehtävien investointien haittatekijöillä voi olla kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin sekä koti‑ että isäntämaassa, sillä ne estävät globaalien arvoketjujen tehokkaan toiminnan.
• Tuhansille bilateraalisille ja paikallisille investointisopimuksille rakentunut hallinnointi ei heijasta riittävästi kansantalouksien kytköksiä globaaleissa arvoketjuissa.
• Investointien edistämisen ja helpottamisen tulee keskittyä enemmän globaalien arvoketjujen toimintoihin kuin eri teollisuudenaloihin. Politikkojen tulee myöntää, että menestys riippuu sekä maan sisällä että ulkomailla tapahtuvista investoinneista.
• Suuret monikansalliset yhtiöt, mukaan lukien jotkut valtion omistamat yritykset, ovat merkittävä osa globaaleja arvoketjuja ja ne lisäävät politiikkaan liittyviä huolenaiheita, kuten vaikutusta kilpailuun ja markkinoiden loppuvaiheen toimintoihin.
• Globaalit arvoketjut voivat tukea vastuulliseen liiketoimintaan liittyvien ajatusten leviämistä; on välttämätöntä harjoittaa liiketoimintaa kunnioittaen ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitettujen toimintaohjeiden sekä Kansainvälisen työjärjestön ja Yhdistyneiden Kansakuntien hyväksyttyjen standardien mukaisesti.

Kehitys

• Globaaleihin arvoketjuihin liittyminen verkoston, maailmanmarkkinoiden, pääoman, tiedon ja teknologian kautta voi olla taloudellisen kehityksen ensimmäinen askel.
• Koska globaaleihin arvoketjuihin sisältyy monikansallisten yhtiöiden ja riippumattomien toimittajien välillä sovittuja toimintoja, on erittäin tärkeää pystyä solmimaan sopimuksia. Mailla, joiden oikeusjärjestelmä on vahva, on taipumus harjoittaa enemmän vientiä monimutkaisemmilla teollisuudenaloilla. Monimutkaisempia sopimuksia vaativat työtehtävät on helpompi suorittaa maissa, joiden sopimuksiin liittyvät instituutiot toimivat moitteettomasti.
• Monet alhaisen tulotason maat ovat yhä globaalien arvoketjujen ulkopuolella sijainnin, luonnonvarojen tai infrastruktuurin puutteen tai liiketoiminnan olosuhteiden vuoksi.

Mukautus ja riskit

• Globaaleissa arvoketjuissa tapahtuva kansainvälinen kilpailu johtaa mukautuskustannuksiin joidenkin toimintojen kasvaessa ja toisten vähetessä sekä toimintojen sijoittuessa uudelleen eri maihin.
• Poliittisten toimenpiteiden tulee helpottaa mukautumisprosessia työmarkkinoiden, sosiaalipolitiikan sekä koulutukseen ja taitoihin liittyvien investointien kautta. Rakennepolitiikka auttaa myös parantamaan joustavuutta ja siten kansantalouksien kestävyyttä tulevien vaikeuksien varalta.
• Kansantalouksien lisääntyvät kytkökset auttavat kestävyyden luomisessa. Ne voivat myös johtaa leviämiseen, mikäli tapahtumat globaalien arvoketjujen yhdessä päässä ruokkivat koko järjestelmää.
• Ottaen huomioon globaalien arvoketjujen laajat vaikutukset hyvinvointiin, yritysten ja muiden sidosryhmien täytyy pysyä tietoisina tehtävistään ja vastuualueistaan hallintoa kunnioittaen.

Tärkeimmät suositukset

• Multilateraalisen yhteistyön ja koordinaation vahvistaminen globaalien arvoketjujen avointa; ennustettavaa ja kansainvälisiä investointeja tukevan ilmapiirin ylläpitämiseksi ja kansallisen politiikan sovittamiseksi taloudellisen toiminnan globaalin luonteen kanssa.
• Markkinoiden avoimina pitäminen ja protektionististen paineiden vastustaminen. Kaupan vapauttaminen etukäteen, ihanteellisessa tilanteessa multilateraalisesti, jotta voidaan maksimoida yhteydet hankkijoiden, jakelukanavien ja kuluttajien välillä. Kauppaa edistävät toimenpiteet, muun muassa Maailman kauppajärjestön sopimus.
• Kannustimiin liittyvän köydenvedon välttäminen suurten globaalien arvoketjujen houkuttelemiseksi.
• Pk‑yritysten tukeminen sellaisen politiikan avulla, joka kannustaa linkkien luomista kansainvälisten yritysten kanssa, tukee niiden tarjontakapasiteettia ja innovointikykyä ja helpottaa tuotestandardien hyväksymistä.
• Investoiminen kykyihin ja edistyksellisiin tuotantotekniikkoihin, perinteiset teollisuudenalat mukaan lukien, sellaisten poliittisten toimenpiteiden kautta, jotka vahvistavat verkostoitumista ja yhteistyötä tuotannon sekä arvon luomisen vakauttamiseksi.
• Tutkimus‑ ja kehitystoiminnan sekä muotoilun kaltaiseen tietopääomaan kohdistuvien investointien tukeminen, ja tärkeiden taloudellisten kompetenssien, erityisesti osaamisen ja hallinnon, kehittämisen edistäminen.
• Sääntelyn uudistaminen sekä kaupan ja investointien vapauttaminen palvelujen suhteen kilpailun parantamiseksi sekä tuottavuuden ja palvelujen laadun parantamiseksi.
• Investoinnin esteiden vähentäminen, jotta helpotettaisiin kehitysmaiden liittymistä globaaleihin arvoketjuihin.
• Kehittyvien talouksien tukeminen parantamalla niiden liiketoimintaympäristöä ja kehittämällä niiden kapasiteettia osallistua kansainväliseen kauppaan.
• Köyhimpien kehittyvien talouksien auttaminen tukemalla kapasiteetin kehittämistä Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö ‑hankkeiden kautta.
• Monen sidosryhmän näkökulman tukeminen, mikä pitää sisällään hallitusten tietojen jakamisen ja kykyjen kehityksen tukemisen, vaikka yrityksillä onkin suurin vastuu mahdollisten riskien käsittelemisessä.
• Työn jatkaminen investointien merkityksen arvioimiseksi globaaleissa arvoketjuissa ja globaalien arvoketjujen vaikutusten mittaamiseksi työllisyyteen, taitoihin ja tuloihin.