1887

OECD Multilingual Summaries

OECD Business and Finance Outlook 2018

Summary in Finnish

Cover
Read the full book on:
10.1787/9789264298828-en

OECD:n yritystoiminta‑ ja rahoituskatsaus 2018

Suomenkielinen tiivistelmä

Liitettävyys sekä maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän instituutioiden välillä että maiden välillä on olennainen osa globalisaatiota ja tärkeä tekijä monitahoisten yhteiskuntien toimissa niiden pyrkiessä parantamaan tuottavuuttaan. Tämänvuotisessa katsauksessa tarkastellaan liitettävyyttä sekä maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän instituutioiden välillä että maiden välillä. Viimeksimainittujen suhteen katsauksessa käsitellään Kiinan kasvavaa painoarvoa maailmantaloudessa. Siinä tutkitaan erityisesti "Belt and Road Initiative " (BRI) ‑nimellä tunnetun kansainvälisen kehitystrategian vaikutusta Kiinan globaaleihin kauppa‑ ja sijoituskumppaneihin sekä sellaisia toimintapolitiikan lähestymistapoja, joilla sen hyötyjä voitaisiin laajentaa koko maailmantalouteen.

Maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän näkymät

Maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien pankkien (G‑SIBs) kotimaiden rahapolitiikasta vastaavat viranomaiset ovat tukeneet maailmanlaajuista rahoitusjärjestelmää erittäin matalien korkojen ja laajamittaisten arvopaperiostojen muodossa vuodesta 2008 lähtien ‑ ensin häiriintyneiden markkinoiden tukemiseksi ja sitten talouden elpymisen edistämiseksi. Koska talouden tilanne on parantunut, Yhdysvaltojen keskuspankki on alkanut normalisoimaan toimintapolitiikkaansa. Muiden kehittyneiden maiden keskuspankit seuraavat todennäköisesti perässä. Se on aiheuttanut osaltaan jyrkkiä liikkeitä omaisuuserien hinnoissa vuonna 2018, erityisesti sen ensimmäisten kuukausien aikana. Tämän tapahtumasarjan hallinta tulee olemaan haasteellista.

Samaan aikaan kyseisen tapahtumasarjan käynnistymisen kanssa Baselin pankkivalvontakomitea sai valmiiksi kansainvälisesti toimivien pankkien hallinnan sääntelyjärjestelmän uudistuksen, joka tunnetaan nimellä Basel III. Rahapolitiikan kevennystoimien purkaminen tulee toimimaan testinä, onko Basel III ‑säännöstö saavuttanut tavoitteensa rahoitusjärjestelmän turvallisuuden ja terveyden takaamisessa eri "stressitekijöitä" kohdattaessa ja erityisesti silloin, kun tuotteiden likviditeetti lisää epävakautta. Basel III ‑säännöstö sai aikaan edistystä pääomasääntöjen tiukentamisessa, mutta se jätti G‑SIB ‑pankit ja niiden liiketoimintamallit sellaisiksi kuin ne olivat ennen vuoden 2008 kriisiä ‑ eikä todellakaan vienyt loppuun sijoituspankkitoiminnan täydellistä erottamista talletuksilla taatusta kuluttajapankkitoiminnasta. Niiden keskinäisestä riippuvuudesta johtuvat heikkoudet pysyvät edelleen järjestelmän keskeisinä ominaispiirteinä. Yhtenä keskinäisen riippuvuuden mittarina käytetty OTC‑johdannaisten efektiivinen nimellisarvo oli vuoden 2017 toisella puoliskolla 532 biljoonaa USD, mikä oli hieman kriisiä edeltävän vuoden 2007 lopun 586 biljoonan USD huippulukua matalampi. Riskien sijainti on muuttunut jonkin verran, koska sijoittajat ovat reagoineet matalien korkojen toimintaympäristöön.

Rahoitusjärjestelmän näkymät tulevat muotoutumaan myös sen mukaan, miten Kiina onnistuu hallitsemaan korkeaan velkaantumiseen ja vivutukseen liittyviä riskejä sen pankkitoiminnassa, muiden finanssilaitosten toiminnassa ja varainhoitoalalla. Vaikka Kiinalla ei ole suoraa yhteyttä kehittyneiden talouksien riskeihin sen rahoitusjärjestelmän suljetun luonteen takia, mikä tahansa ongelma siellä voi saada Kiinan viranomaiset hankkiutumaan eroon yhdysvaltalaisista arvopapereista. Tämä taas lisäisi likviditeettipaineita kehittyneissä maissa. Järjestämättömiä lainoja koskevan ongelman laajuus Kiinassa jää hämärän peittoon tiedon puuttuessa siitä, mitä omaisuuseriä taseen ulkopuoliset välineet sisältävät. On kuitenkin selvää, että mittavat taseen ulkopuolisiin välineisiin liittyvät riskit ovat nostaneet ylivelkaantumisriskiä ja voivat johtaa vakautta horjuttaviin luottotapahtumiin. Ne voivat häiritä talouden kasvua myös Kiinan ulkopuolella, jos suurimmat kehittyneet maat ja nousevat taloudet eivät uudista rahoitusmarkkinoidensa ja ‑instituutioidensa rakenteita.

BRI globaalissa kauppa‑, sijoitus‑ ja rahoitusympäristössä

Kiinan BRI‑aloite on kunnianhimoinen kehitysstrategia liitettävyyden ja yhteistyön rakentamiseksi kaaviossa 2.3 nähtävien kuuden pääasiallisen "talouskäytävän" välillä. Aasian kehityspankki arvioi Aasian tarvitsevan 26 biljoonaa USD infrastruktuuri‑investointeja vuoteen 2030 mennessä ja Kiina voi varmasti tehdä osan niistä. BRI‑strategialla, jossa annetaan etusija infrastruktuurin rahoitukselle, tähdätään myös lukuisiin muihin pitkän aikavälin päämääriin: liitettävyys, energiavarmuus ja elintarviketurva, tasapainoinen aluekehitys ja kapasiteetin parempi käyttöaste, vapaampi kauppa, kestävän kehityksen tavoitteet, ja kulttuuri‑ ja tiedevaihto.

Kiina investoi teknologian siirtoon siirtyäkseen korkeamman lisäarvon toimintoihin ja pyrkii pitemmällä tähtäimellä seuraamaan muiden suurmaiden toimia teknologian standardien, innovaation ja kaupan arvoketjujen suhteen. Liitettävyys on olennainen osa tätä strategiaa, etenkin energia‑alla, koska BRI:n käytävien varrella sijaitsee lukuisia ja monipuolisia energialähteitä. Yleisesti ottaen tämän katsauksen kokemusperäisestä analyysistä käy ilmi, että liitettävyys parantaa kaupan ja investoinnin hyötyjä sekä kehittyneillä että nousevilla markkinoilla. Kehittyvän Aasian infrastruktuurin rahoitustarpeet ovat kuitenkin suuret ja Kiinan omat rahoitukselliset ongelmat asettavat rajat sille, mitä Kiina voi tehdä yksin. Tämä tarkoittaa sitä, että BRI‑aloitteen menestys edellyttää merkittävää rahoituksellista osallistumista OECD‑mailta. Se puolestaan edellyttää markkinoiden kasvavaa roolia resurssien kohdistuspäätöksissä. Omistusoikeutta, kilpailua, toimintaolosuhteiden yhtäläisyyttä ja hyviä hallintotapoja täytyy vahvistaa, jotta tämä olisi mahdollista.

Tavoitteena yhtäläiset toimintaolosuhteet kestävän kasvun hyväksi

BRI on luonteeltaan pitkäaikainen globalisaation vaihe, joka tarvitsee muiden samankaltaisten maailmantalouden projektien lailla terveiden periaatteiden läpinäkyvää perustaa, joka edistää kustannustehokkaita ratkaisuja ja oikeudenmukaisuutta kaikille sidosryhmille.

Tutkimuksessa nousi esiin viisi laajaa aluetta, jotka voisivat hyötyä paremmasta yhdenmukaistamisesta kansainvälisten standardien kanssa:

  • Valtionyhtiöiden (SOEs) kasvava rooli maailmantaloudessa vaatii yhtäläisten toimintaolosuhteiden takaamiseksi sellaisia toimia, jotka ehkäisevät tukia ja läpinäkymättömiä menettelyjä ja auttavat vastaanottajamaita hyötymään investoinneista, jotka perustuvat laajasti hyväksytyille hyville hallintotavoille.Vastaanottajamaiden täytyy käsitellä kansallisia turvallisuuskysymyksiä varsinkin silloin, kun niihin liittyy strategisesti herkkäluonteista teknologiaa ja aukkoja valtionyhtiöiden oikeudellisessa vastuussa.
  • Avoimia ja läpinäkyviä hankintajärjestelyjä tarvitaan erityisesti laajoissa infrastruktuuri‑investoinneissa.
  • Lahjonnasta ja korruptiosta koituvia suuria kuluja täytyy välttää sekä suurissa infrastruktuuriprojekteissa että muissa hankkeissa. Sosiaaliset ja ympäristölliset kulut tulee huomioida takaamalla vastuullisen liiketoiminnan menettelytapojen käyttö, joka minimoi häiriöt paikallisille yhteisöille.
  • Täydentääkseen sitä, mitä yrityksiltä odotetaan ympäristön suojelussa, hallitusten tulee suorittaa ympäristövaikutusten arviointeja ennen ehdotettujen laitos‑ ja infrastruktuurihankkeiden toimeenpanoa.
  • Kulujen vähentämiseksi ja teknologiavaihtoehtojen lisäämiseksi tarvitaan avoimia ja läpinäkyviä järjestelmiä rajat ylittäville investoinneille. Tämä tulee edistämään liitettävyyttä ja mittakaavaetuja, joita pyritään kasvattamaan infrastruktuuristrategioilla.

OECD ja muut kansainvälisiä standardeja laativat järjestöt tarjoavat olennaista ohjeistusta kaikilla viidellä osa‑alueella sekä infrastruktuurien vastaanottajamaille että niiden toimittajamaille.

© OECD

Tämä yhteenveto ei ole virallinen OECD-käännös.

Tämän yhteenvedon kopioiminen on sallittua sillä edellytyksellä, että OECD:n tekijänoikeudet ja alkuperäisen julkaisun nimi mainitaan.

Monikieliset yhteenvedot ovat käännettyjä otteita OECD:n julkaisuista, jotka on julkaistu alun perin englanniksi ja ranskaksi.

OECD

Read the complete English version on OECD iLibrary!

© OECD (2018), OECD Business and Finance Outlook 2018, OECD Publishing.
doi: 10.1787/9789264298828-en

This is a required field
Please enter a valid email address
Approval was a Success
Invalid data
An Error Occurred
Approval was partially successful, following selected items could not be processed due to error