Lasku lapsensaannista
Hide / Show Abstract

Lasku lapsensaannista

Perhevapaakustannukset ja sukupuolten tasa-arvo Konferenssiraportti

Perhevapaiden epätasaisella jakautumisella on hintansa. Nuoret naiset ja miehet ovat työhönottotilanteissa monesti eri viivalla. Lisäksi työpaikoilla saatetaan edelleen suhtautua oudoksuen pidemmälle perhevapaalle jäävään mieheen. Mitä keinoja näiden ongelmien ratkaisemiseksi on olemassa? Miten isiä voisi kannustaa käyttämään perhevapaita entistä enemmän? Miten Pohjoismaiden erilaiset perhevapaaratkaisut ovat vaikuttaneet naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon? Osana Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajaohjelmaa järjestettiin Helsingissä 21.11.2007 tasa-arvokonferenssi perhevapaista ja niiden kustannuksista. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Pohjoismaiden ministerineuvoston järjestämään konferenssiin Lasku lapsensaannista - Perhevapaakustannukset ja sukupuolten tasa-arvo osallistui asiantuntijoita, poliitikkoja ja virkamiehiä kaikista Pohjoismaista. Konferenssissa esiteltiin Pohjoismaiden erilaisia ratkaisuja perhevapaiden käytön ja kustannusten tasaamiseksi. Työnantajakustannusten lisäksi tarkasteltiin myös sitä, mitä perhevapaiden epätasainen käyttö tarkoittaa hyvinvointiyhteiskunnan ja yksittäisten ihmisten ja perheiden näkökulmasta. Tarkastelussa nousi esiin kaksi näkökulmaa: yhtäältä naisten asema työelämässä ja toisaalta miesten asema perheessä. Yhtä mieltä oltiin siitä, että isien osuutta perhevapaiden käytössä tulee haasteisiin vastaamiseksi lisätä. Keinojen suhteen kuitenkin puhutti se, pitäisikö käyttää keppiä vai porkkanaa - eli pakkoa vai pikemminkin positiivisia kannustimia. Tässä maat ovat päätyneet erilaisiin ratkaisuihin. Pohjoismaiset järjestelmät eroavat toisistaan muun muassa sen suhteen kuinka pitkiä ja joustavia vapaat ovat, miten ne ajoittuvat, miten ne rahoitetaan ja kuinka korkea on niiden korvaustaso. Eroja on myös sen suhteen, kuinka selkeitä järjestelmät käyttäjilleen ovat ja miten pitkä vapaajakso isille on varattu. Konferenssin aikana kävi ilmi myös se, etteivät perhevapaakysymyksissä tasa-arvopolitiikan ja perhepolitiikan näkökulmat aina ole yksiselitteisesti sovitettavissa yhteen. Tämä luo perhevapaiden kehittämiselle erityisiä haasteita. Keskusteluissa todettiin kuitenkin myös se, että pitkällä aikavälillä tarkasteltuna sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on niin lasten, perheiden kuin myös työmarkkinoidenkin etu. Tässä raportissa esitellään konferenssissa pidetyt puheenvuorot sekä kootaan yhteen konferenssissa käytyjen keskustelujen antia.

Click to Access: 
    http://oecd.metastore.ingenta.com/content/381002fe.pdf
  • PDF
  • http://www.keepeek.com/Digital-Asset-Management/oecd/social-issues-migration-health/lasku-lapsensaannista_tn2010-511
  • READ
 
Chapter
 

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaiden käytössä? vähemmän valinnanvapautta vai korkeammat kannustimet? You do not have access to this content

Finnish
Click to Access: 
    http://oecd.metastore.ingenta.com/content/381002fec006.pdf
  • PDF
  • http://www.keepeek.com/Digital-Asset-Management/oecd/social-issues-migration-health/lasku-lapsensaannista/isien-osuuden-kasvattaminen-perhevapaiden-kaytossa-vahemman-valinnanvapautta-vai-korkeammat-kannustimet_9789289331852-6-fi
  • READ
Author(s):
Nordic Council of Ministers

Hide / Show Abstract

Esitelmässä käsitellään norjalaista, lapsen syntymään liittyvää, vanhempainvapaata koskevaa säännöstöä. Norjassa on pitemmälle viety kaksiraiteinen järjestelmä kuin Ruotsissa. Isän oikeus vanhempainvapaaseen riippuu siitä, onko äidillä oikeus palkalliseen vanhempainvapaaseen, ja noin 80 prosentilla äideistä on tämä oikeus. Kehitys isien vanhempainvapaan käytöstä sen jälkeen kun isiä koskeva kiintiö otettiin käyttöön vuonna 1993, osoittaa, että useimmat isät, joilla on oikeus vanhempainvapaaseen, käyttävät tätä oikeuttaan, mutta suurin osa tyytyy vain isälle kuuluvaan kiintiöön. Tutkimukset osoittavat, että äidin mukanaololla työelämässä on suurin merkitys siihen, ottaako isä osansa tästä vanhempien kesken jaettavasta vanhempainvapaasta. Todennäköisyys vanhempainvapaan jakamiseen on sitä suurempi mitä korkeampi äidin koulutus ja tulot ovat ja mitä tasaarvoisempia vanhemmat ovat tulotason suhteen. Työpaikkasitoutumisella ja tulojen korvausasteella on myös merkitystä. Julkisen sektorin palveluksessa olevat saavat täyden palkan vanhempainvapaan aikana. Suurin todennäköisyys vanhempainvapaan jakamiseen on sellaisten vanhempien kohdalla, joilla molemmilla on pitkä koulutus ja jotka työskentelevät julkisen sektorin palveluksessa. Tuloerot naisten ja miesten välillä ovat este tasa-arvolle.

Also available in Swedish