OECD Multilingual Summaries

OECD Communications Outlook 2013

Summary in Finnish

Cover
Read the full book on:
10.1787/comms_outlook-2013-en

OECD:n viestintäkatsaus 2013

Suomenkielinen tiivistelmä

Tärkeimmät havainnot

Vuonna 2011 OECD:n viestintäverkkojen kokonaismäärä oli 2 066 miljoonaa tai 166 tilausta 100 asukasta kohden. Mobiilitilaukset edustivat verkoista 65,4 prosenttia verrattuna vuoden 2009 64 prosenttiin. Perinteiset lankapuhelintilaukset jatkoivat laskuaan. Valokuitu‑laajakaistan tilaukset kasvoivat 16,61 prosentilla vuodessa 2009–2011. Mobiililaajakaistan käyttö on kasvanut älypuhelimien suosion myötä. Mobiili‑internetin keskimääräinen tilaustahti kasvoi OECD‑maissa kokonaisuudessaan vuoden 2009 23,1 prosentista vuoden 2012 kesäkuun 56,6 prosenttiin.

Lankapuhelimien ja vieläkin huomattavammin mobiiliäänipalveluiden hinnat ovat laskeneet vuosina 2010–2012, mikä osoittaa merkittävää taantumista kaikissa kulutusmalleissa, lukuun ottamatta yritysten kiinteiden linjojen palveluita.

Kannettavan tietokoneen laajakaistapaketti (n. 500 MB kuukaudessa) maksaa keskimäärin 13,04 Yhdysvaltain dollaria OECD‑maissa ostovoimapariteetin mukaan, vaikka se oli joissakin maissa jopa 30 Yhdysvaltain dollaria. Keskimääräinen kulutus oli 37,15 Yhdysvaltain dollaria 10 GB:n pakettia kohden. 250 MB:n tablettilaitteen pakkaus maksoi keskimäärin 11,02 Yhdysvaltain dollaria. Tablettilaitteiden 5 GB:n paketti maksoi keskimäärin 24,74 Yhdysvaltain dollaria, mutta hinta vaihteli 7,98 Yhdysvaltain dollarista (Suomi) 61,84 Yhdysvaltain dollariin (Uusi‑Seelanti).

Aikaisemmin erilliset viestintäpalvelut lähentyvät toisiaan nopeasti digitaalitekniikan ja kiinteiden langattomien verkkojen kaistanleveyksien laajentuessa käsittämään kaikentyyppiset viestintäpalvelut. Internetin esimerkkeihin kuuluvat esim. Long Term Evolution (LTE tai 4G) ‑tekniikan nopea käyttöönotto vain Internet Protocol (IP) ‑tekniikkaan perustuvissa mobiiliverkoissa, Voice over LTE (VoLTE) ‑tekniikan käyttö sovelluksena, IP‑tekniikkaan perustuvat tilausvideopalvelut ja kaapeliyhtiöiden, satelliittipalveluntarjoajat ja yleisradioyhtiöiden sekä pilvipohjaiset ja muut palveluntarjoajat, jotka eivät ole vastuussa sisällöstä (OTT).

Viestinnästä saadut tulot laskivat vuonna 2009, mutta tasapainottuivat vuonna 2010 ja lähtivät uuteen nousuun vuonna 2011. Tätä voidaan pitää tällä ajanjaksolla mobiiliviestintämarkkinoiden vahvuuden ja erityisesti älypuhelinten levinneisyyden nopean kasvun ansiona. Suurin osa älypuhelimilla tai tablettilaitteilla tapahtuvasta viestinnästä yhdistetään selkeämmin Wi‑Fi‑verkon tai niihin liittyvien kiinteiden verkkojen kuin matkapuhelinverkkojen käyttöön. Kiinteistä verkoista on itse asiassa tullut mobiili‑ ja langattomien laitteiden ns. backhaul‑ratkaisu, ja jotkut tutkimukset väittävät, että 80 % mobiililaitteilla käytetystä datasta vastaanotetaan kiinteisiin verkkoihin Wi‑Fi‑verkon kautta.

Datapalveluita vastaavat tulot kasvavat kaksinumeroisin luvuin suurimmassa osassa OECD‑maita ja datan välittäminen on nyt verkko‑operaattoreille suurin kasvun lähde. Vaikka uudet palvelut, kuten mobiilimaksut, luovat merkittäviä mahdollisuuksia, ne pitävät ennen kaikkea sisällään datan siirron yhdessä liikekumppaneiden, kuten esim. luottoyhtiöiden kanssa. Kasvua ei juurikaan odoteta tapahtuvan perinteisten palvelujen, kuten puhelinliikenteen tai tekstiviestien, osalta niiden tuottaman liikevaihdon osuudella mitattuna.

Mobiiliekosysteemin menestyksen avain on ollut riittävä kilpailu verkkoinfrastruktuureiden ja palveluiden tarjonnassa. Kilpailu on saanut jotkut operaattorit avaamaan ja jakamaan käyttöoikeutensa asiakkaille onnistuneemmin kuin mikä olisi ollut mahdollista lainsäädäntöön perustuvien järjestelyjen käyttöönoton kohdalla.

Internet kasvaa yhä vahvasti, mutta suhteellinen kasvu on vähentynyt verrattuna edellisiin ajanjaksoihin joissakin kategorioissa, kuten saatettiin odottaakin tekniikan yleistymisen huomioon ottaen. Internet on noussut yhdessä analogisten audiolähetysten kanssa ensisijaiseksi audiosisällön lähetystavaksi. Siirtyminen digitaaliseen televisioon on saatu lähestulkoon päätökseen OECD‑alueella. Monissa maissa televisio‑ tai radioyhtiöt tarjoavat sisältöään joko suorana tai verkkolähetysten kautta. Tilausvideopalvelujen käyttö kasvaa nopeasti.

Esiinnousseet kysymykset

Päättäjillä ja säätelijöillä on hyvin keskeinen merkitys riittävän kilpailun varmistamisessa. Siihen kuuluu asianmukaisen valikoiman, riittävän IP‑osoitteiden määrän tai muiden markkinoille tulevien uusien toimijoiden numeroinnin takaaminen sekä kilpailun varmistaminen operaattoreiden ja sellaisten toimijoiden välillä, jotka eivät ole sisällöstä vastuussa.

Markkinoiden pitäminen auki sellaisille toimijoille, jotka eivät ole vastuussa sisällöstä, sekä käyttöön perustuville toimijoille on erittäin tärkeää laajakaistaverkkojen innovaatioiden kannalta. Se on myös ratkaisevaa alan suurimpien ja laajempien sosiaalisten haasteiden käsittelyssä.

Yhä useammat alan johtajat laskuttavat korkeita hintoja kansainvälisistä mobiiliverkkovierailuista, mikä vahingoittaa suhdetta asiakkaisiin ja on OECD‑talouksien merkittävä kaupan ja matkailun este. OECD:n kansainvälinen verkkovierailupalvelun neuvosto (helmikuu 2012) suosittelee sellaisten esteiden määrittelyä ja poistamista, jossa virtuaaliset mobiiliverkko‑operaattorit estävät pääsyn paikallisiin mobiilipalveluihin verkkovierailupalvelujen tarjoamiseksi.

Datapalveluiden rajoitettu valikoima ja kysynnän kasvu merkitsee sitä, että tietoliikennettä pyritään siirtämään mobiiliverkoista kiinteille verkoille. Päättäjien ja sääntelijöiden tulee varmistaa kysyntä pitääkseen yllä riittäviä backhaul‑ratkaisuja langattomille verkoille, erityisesti kiinteiden verkkojen riittämättömän kilpailun kohdalla. Vaikka asuntojen valokuidun ajoittamisesta kiistelläänkin, kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että verkko‑operaattorit jatkavat tämän tekniikan tarjoamista koteihin ja loppukäyttäjille. Sääntelijöiden haasteena on, käytetystä tekniikasta riippumatta, että monissa OECD‑maissa kehittyy todennäköisesti kiinteiden verkkojen monopoleja tai duopoleja. Langattomat verkot voivat toimia kilpailijoina, mutta valikoiman saatavuus asettaa rajoituksia, jotka eivät ole valokuituverkon esteenä.

Vuoden 2011 viestintäkatsauksesta lähtien Asia Pacific ‑verkkotietokeskukselta, kuten myös Réseaux IP Europeéns ‑verkkokoordinaatiokeskukselta on loppunut tavanomaisten menettelyjen mukaiset Internet‑protokollan version 4 (IPv4) ‑osoitteet. Afrikka, Pohjois‑Amerikka ja Etelä‑Amerikka tulevat käyttämään loppuun heille kohdistetut osoitetilansa myöhemmin. IPv4:n ja IPv6:n seuraaja mahdollistaa lähes rajattoman määrän 2¹²⁸‑osoitteita, mutta sitä ei ole toimeenpantu merkittävästi. Vaikka yli puolet lankaverkoston käyttämistä laitteista tukee nykyään IPv6‑verkkoa, alle 1 % näistä laitteista on yhteydessä IPv6‑palveluun.

Vaikka alan maksut ja taksat saattavat olla perusteltuja tiettyihin tarkoituksiin, kuten alan sääntelijän rahoittamista tai yleispalvelujen tavoitteiden tukemista varten, viestinnän ylimääräiset verorasitteet saattavat olla vahingollisia sekä kuluttajille että itse alalle.

© OECD

Tämä yhteenveto ei ole virallinen OECD-käännös.

Tämän yhteenvedon kopioiminen on sallittua sillä edellytyksellä, että OECD:n tekijänoikeudet ja alkuperäisen julkaisun nimi mainitaan.

Monikieliset yhteenvedot ovat käännettyjä otteita OECD:n julkaisuista, jotka on julkaistu alun perin englanniksi ja ranskaksi.

Julkaisuja on saatavilla maksutta OECD:n verkkokirjastossa osoitteessa www.oecd.org/bookshop

Lisätietoja antaa: OECD Rights and Translation unit, Public Affairs and Communications Directorate Sähköposti:, [email protected]faksinumero: +33 (0)1 45 24 99 30.

OECD Rights and Translation unit (PAC)
2 rue André-Pascal, 75116
Paris, France

Vieraile osaston verkkosivuilla osoitteessa www.oecd.org/rights

OECD

Read the complete English version on OECD iLibrary!

© OECD (2013), , OECD Publishing.
doi: 10.1787/comms_outlook-2013-en

 



Visit the OECD web site